Läsnäoloa, arvostamista ja arjen kohtaamisia

Johtamisen talo Pregon ja Suomen Ekonomien järjestämä hyvän arkijohtamisen aamupäivä kokosi 14.11.2017 pari sataa esimiestä ja johtamisen kehittäjää esimerkillisten johtamisen tekojen äärelle. Tilaisuudessa käyty keskustelu muistutti meitä siitä, että johtaminen ei ole kokoelma kikkoja vaan yksinkertaisia perusasioita ihmisen arvostavaan kohtaamiseen liittyen. Samat lainalaisuudet, mitkä pätevät missä tahansa ihmissuhteissa, pätevät myös esimiestyössä ja johtamisessa.

Kantavaksi teemaksi aamupäivässä nousi ihmisen arvostava kohtaaminen. Toimitusjohtaja Ari Rämö Sick Oy:stä painotti, että on meistä itsestämme kiinni, päätämmekö valita arvostelevan vai arvostavan asenteen toisen ihmisen kohdatessamme. Johtaminen on kontaktilaji, jonka onnistumisen mittarina voi pitää sitä, millaisia tunteita herätämme toisessa ihmisessä. Yhdessä hetkessä voimme pahimmillaan nujertaa toisen motivaation ja parhaimmillaan vahvistaa jo ennestään hyvää fiilistä ja innostusta.

Miten arvostusta voi sitten johtamisen arjessa osoittaa? Keinot ovat yksinkertaisia. Kun kohtaan toisen ihmisen, olen aidosti läsnä. Viidenkin minuutin kohtaamisen voi käyttää joko hyvin tai huonosti. Voin itse päättää, annanko huomioni kännykälleni vai keskustelukumppanille. Lyttäänkö uudet ideat vai kiitänkö rohkeudesta ajatella toisin? Huomaanko toisessa hyvän vai muistanko vain epäonnistumiset? Nostanko itseäni jalustalle vai annanko toisen loistaa? Toimitusjohtaja Nora Ojala Pregosta nosti omassa puheenvuorossaan tärkeäksi johtamisen teoksi halun ymmärtää toista oikein. Sekin on toisen arvostamista. Meidän ei tarvitse olla asioista samaa mieltä, mutta voimme silti pyrkiä ymmärtämään toisen erilaista näkökulmaa asioihin.

 

Tämän päivän ja vähän huomisenkin vaateita johtajuudelle sivuttiin ajankohtaisen ja trendikkään jaetun vastuun näkökulmasta. Hierarkia on toimiva organisaatiorakenne yhä harvemmalle organisaatiolle. Työntekijöiltä odotetaan laajempaa vastuun ottamista paitsi oman työn tuloksista ja kehittymisestä myös organisaation tuloksen tekemisestä ja toiminnan kehittämisestä. Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Kati Huoponen ja OP:n henkilöstöjohtaja Outi Taivainen haastoivat pohtimaan, olemmeko johtajina itse jarruja vastuuta ottavalle ja itseohjautuvalle organisaatiokulttuurille. Keskeistä on johtajan oma valmius luopua vallasta ja kontrollista – juuri niistä saavutetuista eduista ja odotuksista, mitkä ovat rakentuneet johtajan rooliin kuuluviksi vuosikymmenten aikana. Vastuun jakaminen ei onnistu ilman vahvaa luottamusta toisen ihmisen kykyyn onnistua. Kuinka usein uskallamme sanoa ääneen ja aidosti tarkoittaa sitä, että ”luotan sinuun”?

Lopuksi vielä Nora Ojalan hyvä ohjenuora johtamisen arkeen: älä julista, älä lupaa, älä sano vaan tee. Sen sijaan, että viestinnällä luomme odotuksia tulevasta – joka ehkä toteutuu vain osittain tai pahimmillaan jää kokonaan toteutumatta – meidän kannattaisi keskittyä viestimään niistä asioista, joita olemme jo tehneet. Mitä jos ylisuurien lupausten ja aikomusten sijasta keskittyisimmekin vain lunastuksiin ja tekisimme näkyväksi teot, jotka olemme jo saaneet aikaan?